Uteliaisuus ja tulevaisuuden kompetenssi

Webinaari 17.3.2022 : Professori Juha T Hakala ja Business Coaching Institute

Uteliaisuus on tulevaisuuden kompetenssi ja se koskettaa meitä kaikkia – niin coacheja, kuin
coachattavia. Niin myös töissä, kotona, koulussa, harrastuksissa tai vaikkapa eläkkeellä ollessa.

Uteliaisuus vie ihmistä eteenpäin ja antaa aivoille ravintoa ja virikettä sekä auttaa jäsentämään
maailmaa, jossa elämme.

Uteliaisuus nousee tavalla tai toisella esille myös tulevaisuuden ammateissa ja niissä tarvittavissa
kompetensseissa. World Economic Forum on julkaisussaan listannut vuonna 2025 ennakoidut
taidot. Kärkikastissa ainakin viisi keskeisintä kietoutuvat uteliaisuuteen.

”Uteliaisuus on hyödyllisin lahja, jonka lapsi voi
syntyessään saada”

Eleanor Roosevelt

Lapsen uteliaisuus on perustana kasvavalle lapselle oppia ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Tämä uteliaisuus on siis hyödyksi. Uteliaisuus on osa ihmisen oppimisen moottoreita ja varmistaa,
että pystymme myös myöhemmin oppimaan. Saamme oppimisesta usein myös mielihyvää: joko
suoranaisen hyödyn tai oman kasvun kautta.

Sisäsyntyistä ja havaitsevaa uteliaisuutta

Uteliaisuuden lajit voidaan jakaa episteemiseen eli sisäsyntyiseen uteliaisuuteen ja havaitsevaan
uteliaisuuteen. Se liittyy viehtymyksestämme kaikkeen uuteen tietoon ja taitoon. Sitä pitävät yllä
positiiviset palkkiot. Varmasti olet huomannut sinua ympäröivistä ihmisistä, että jotkut vaan ovat
lähtökohtaisesti varsin uteliaita, miksi jokin toimii niin kuin toimii ja miten sitä voisi kehittää tai
mistä jokin asia on peräisin. Aiheet toki vaihtelevat – mutta perusidea: sisäsyntyinen uteliaisuus on
ihmisellä syntymästään saakka.

Toki maailmassa on myös uteliaisuutta, joka ei aina ole hyväksi – Miten itse suhtaudut naapurin
töllistelyyn, verhojen heilahteluun tai muuhun kanssaihmisen ”kyttäämiseen”?

Uteliaisuus tukee oppimista

Koulujärjestelmä on opin tien perusta – siellä uteliaisuutta tulisi ruokkia kohti kasvua ja ympäröivän
maailman ymmärtämistä. Harmi vain, että usein koululaistemme suusta kuulee, että nyt ei ole
kysymysten aika, vaan oppimisen aika. Uteliaisuus koetaan herkästi tahdittomaksi tai muuten
koulutyöskentelyä ”haittaavaksi”. Kasvatuksellisesti tiedämme, että meistä jokainen oppii vähän
eri tavoin – toisaalta uteliaisuus tukee kaikkien oppimista ja on palkitsevaa.

Uteliaisuus on hieman aliarvostettua myös työelämässä. Harvardin yliopiston käyttäytymistieteen
professori on tutkinut uteliaisuutta työelämässä. Aiheesta on julkaistu useita artikkeleita mm.
HBR:ssä.

Valtaosa tutkimuksiin vastanneista tunnistaa työpaikallaan uteliaisuuden esteitä. 80/20-sääntö
pätee siis tässäkin: 80 prosenttia vastaajista tunnistaa selkeitä esteitä työpaikan kulttuurissa ja
johtamisessa ja siten myös uusien näkökulmien avaamisessa. Suomessa vastaavia havaintoja on
tehty myös yritysten ilmapiirimittauksissa.

Uteliaisuus rohkaisee kuuntelemaan muita

Muutokset, joita erityisesti nyt pandemian jälkiaallossa seuraa, voivat havahduttaa organisaatiot
ja johdon kohti hedelmällistä uteliaisuutta. Parhaimmillaan se pakottaa katselemaan ympärille ja
pohtimaan, mikä ei enää vaan toimi? Mikä asia ja näkökulma on vaihdettava? Uteliaisuus rohkaisee
kuuntelemaan muita ja siitä on kyse myös coachingissa.

Aidosti utelias ei lukkiudu ratkaisuissaan tuttuun tai vanhaan ajatusmalliin, vaan altistaa itsensä
muita herkemmin erilaisille näkökulmille. Tiimitasolla se tarkoittaa, että utelias ryhmä ei ajaudu
niin herkästi konflikteihin. Erilaisia ajatuksia ei pidetä uhkana vaan niiden päinvastoin odotetaan
kuuluvan asiaan.

Coachilta ja coachattavalta vaaditaan uteliaisuutta

Uteliaisuus kytkeytyy myös vahvasti coachingiin ja valmentavaan johtamiseen. Uteliaisuus
koskettaa niin coachia kuin coachattavaa, mutta hieman eri tavoin.

Molempia koskettava näkökulma on oppimisen, kasvun ja reflektion näkökulma. Sekä coach että
coachattava oppivat jokaisesta tapaamisesta, jossa syntyy uusia oivalluksia ja näkökulmia.

Coachattava eli asiakas on tässä erityisen uteliaisuusnäkökulman keskiössä. Miten saan uusia
näkökulmia tähän pohdinnassa olevaan asiaan: miten pääsen eteenpäin tai ratkaisen asiaa tai
voin vahvistaa omaa vaikuttamisen ja päättämisen sekä etenemisen polkua? Miten voin kirkastaa
näkymääni tämän sumuisen asian kanssa?

Näissä asioissa Coach ohjaa keskustelua ja vie prosessia eteenpäin ammattitaidollaan – coachin
ydintaitoihin keskittyen.

Coachin ydintaidot on määritelty ICF:n (International Coaching Federation) toimesta neljään
keskeiseen osioon, joiden ympärille ammattimainen ja laadukas coaching rakentuu.

Läsnäoloa, luottamuksellisuutta ja tuloksellisuutta

Coaching-työssä perustana ovat coaching-sopimus, sitovat eettiset ohjeet ja
ammattitaitovaatimukset. Työskentely alkaa yhteistyösuhteen luomisella. Siinä olennaista on
coachaava läsnäolo, joka syntyy luottamuksellisen suhteen ja läheisyyden tunteen rakentamisella.
Coaching on tuloksiin ja toimintaan tähtäävää. Tehokkaan vuorovaikutuksen takana ovat
aktiivinen kuuntelu, vahvat kysymykset sekä myös suora kommunikaatio. Tuloksiin tähdätään
tuloksellisuuden tukemisella ja oppimisella. Siksi toiminnalla tulee olla tavoitteet, joita vasten
tehtyjä suunnitelmia peilataan sekä otetaan täysi vastuu omasta toiminnasta ja sen tuloksista.
Näin varmistetaan myös coach-asiakkaan tietoisuus ja sen tuoma hyöty omalle toiminnalle.

Uteliaisuus siis kannattaa ja tuo hedelmää jokaiselle meistä – uskalla löytää uusia näkökulmia.

Tervetuloa kuulolle tuleviin webinaareihimme.
Tilaa myös uutiskirjeemme verkkosivujen kautta: https://bci.fi/bci-uutiskirje/

Upeaa oppimisen ja oivallusten kevättä!
Kirsi Kannisto/BCI