Etusivu Ajankohtaista Uteliaisuus ja tulevaisuuden kompetenssi BlogiUutiset ja tiedotteet Uteliaisuus ja tulevaisuuden kompetenssi kasvuoppiminenuteliaisuusydinkompetenssit Webinaari 17.3.2022 : Professori Juha T Hakala ja Business Coaching Institute Uteliaisuus on tulevaisuuden kompetenssi ja se koskettaa meitä kaikkia – niin coacheja, kuincoachattavia. Niin myös töissä, kotona, koulussa, harrastuksissa tai vaikkapa eläkkeellä ollessa. Uteliaisuus vie ihmistä eteenpäin ja antaa aivoille ravintoa ja virikettä sekä auttaa jäsentämäänmaailmaa, jossa elämme. Uteliaisuus nousee tavalla tai toisella esille myös tulevaisuuden ammateissa ja niissä tarvittavissakompetensseissa. World Economic Forum on julkaisussaan listannut vuonna 2025 ennakoiduttaidot. Kärkikastissa ainakin viisi keskeisintä kietoutuvat uteliaisuuteen. ”Uteliaisuus on hyödyllisin lahja, jonka lapsi voisyntyessään saada”Eleanor Roosevelt Lapsen uteliaisuus on perustana kasvavalle lapselle oppia ymmärtämään ympäröivää maailmaa.Tämä uteliaisuus on siis hyödyksi. Uteliaisuus on osa ihmisen oppimisen moottoreita ja varmistaa,että pystymme myös myöhemmin oppimaan. Saamme oppimisesta usein myös mielihyvää: jokosuoranaisen hyödyn tai oman kasvun kautta. Sisäsyntyistä ja havaitsevaa uteliaisuutta Uteliaisuuden lajit voidaan jakaa episteemiseen eli sisäsyntyiseen uteliaisuuteen ja havaitsevaanuteliaisuuteen. Se liittyy viehtymyksestämme kaikkeen uuteen tietoon ja taitoon. Sitä pitävät ylläpositiiviset palkkiot. Varmasti olet huomannut sinua ympäröivistä ihmisistä, että jotkut vaan ovatlähtökohtaisesti varsin uteliaita, miksi jokin toimii niin kuin toimii ja miten sitä voisi kehittää taimistä jokin asia on peräisin. Aiheet toki vaihtelevat – mutta perusidea: sisäsyntyinen uteliaisuus onihmisellä syntymästään saakka. Toki maailmassa on myös uteliaisuutta, joka ei aina ole hyväksi – Miten itse suhtaudut naapurintöllistelyyn, verhojen heilahteluun tai muuhun kanssaihmisen ”kyttäämiseen”? Uteliaisuus tukee oppimista Koulujärjestelmä on opin tien perusta – siellä uteliaisuutta tulisi ruokkia kohti kasvua ja ympäröivänmaailman ymmärtämistä. Harmi vain, että usein koululaistemme suusta kuulee, että nyt ei olekysymysten aika, vaan oppimisen aika. Uteliaisuus koetaan herkästi tahdittomaksi tai muutenkoulutyöskentelyä ”haittaavaksi”. Kasvatuksellisesti tiedämme, että meistä jokainen oppii vähäneri tavoin – toisaalta uteliaisuus tukee kaikkien oppimista ja on palkitsevaa. Uteliaisuus on hieman aliarvostettua myös työelämässä. Harvardin yliopiston käyttäytymistieteenprofessori on tutkinut uteliaisuutta työelämässä. Aiheesta on julkaistu useita artikkeleita mm.HBR:ssä. Valtaosa tutkimuksiin vastanneista tunnistaa työpaikallaan uteliaisuuden esteitä. 80/20-sääntöpätee siis tässäkin: 80 prosenttia vastaajista tunnistaa selkeitä esteitä työpaikan kulttuurissa jajohtamisessa ja siten myös uusien näkökulmien avaamisessa. Suomessa vastaavia havaintoja ontehty myös yritysten ilmapiirimittauksissa. Uteliaisuus rohkaisee kuuntelemaan muita Muutokset, joita erityisesti nyt pandemian jälkiaallossa seuraa, voivat havahduttaa organisaatiotja johdon kohti hedelmällistä uteliaisuutta. Parhaimmillaan se pakottaa katselemaan ympärille japohtimaan, mikä ei enää vaan toimi? Mikä asia ja näkökulma on vaihdettava? Uteliaisuus rohkaiseekuuntelemaan muita ja siitä on kyse myös coachingissa. Aidosti utelias ei lukkiudu ratkaisuissaan tuttuun tai vanhaan ajatusmalliin, vaan altistaa itsensämuita herkemmin erilaisille näkökulmille. Tiimitasolla se tarkoittaa, että utelias ryhmä ei ajauduniin herkästi konflikteihin. Erilaisia ajatuksia ei pidetä uhkana vaan niiden päinvastoin odotetaankuuluvan asiaan. Coachilta ja coachattavalta vaaditaan uteliaisuutta Uteliaisuus kytkeytyy myös vahvasti coachingiin ja valmentavaan johtamiseen. Uteliaisuuskoskettaa niin coachia kuin coachattavaa, mutta hieman eri tavoin. Molempia koskettava näkökulma on oppimisen, kasvun ja reflektion näkökulma. Sekä coach ettäcoachattava oppivat jokaisesta tapaamisesta, jossa syntyy uusia oivalluksia ja näkökulmia. Coachattava eli asiakas on tässä erityisen uteliaisuusnäkökulman keskiössä. Miten saan uusianäkökulmia tähän pohdinnassa olevaan asiaan: miten pääsen eteenpäin tai ratkaisen asiaa taivoin vahvistaa omaa vaikuttamisen ja päättämisen sekä etenemisen polkua? Miten voin kirkastaanäkymääni tämän sumuisen asian kanssa? Näissä asioissa Coach ohjaa keskustelua ja vie prosessia eteenpäin ammattitaidollaan – coachinydintaitoihin keskittyen. Coachin ydintaidot on määritelty ICF:n (International Coaching Federation) toimesta neljäänkeskeiseen osioon, joiden ympärille ammattimainen ja laadukas coaching rakentuu. Läsnäoloa, luottamuksellisuutta ja tuloksellisuutta Coaching-työssä perustana ovat coaching-sopimus, sitovat eettiset ohjeet jaammattitaitovaatimukset. Työskentely alkaa yhteistyösuhteen luomisella. Siinä olennaista oncoachaava läsnäolo, joka syntyy luottamuksellisen suhteen ja läheisyyden tunteen rakentamisella.Coaching on tuloksiin ja toimintaan tähtäävää. Tehokkaan vuorovaikutuksen takana ovataktiivinen kuuntelu, vahvat kysymykset sekä myös suora kommunikaatio. Tuloksiin tähdätääntuloksellisuuden tukemisella ja oppimisella. Siksi toiminnalla tulee olla tavoitteet, joita vastentehtyjä suunnitelmia peilataan sekä otetaan täysi vastuu omasta toiminnasta ja sen tuloksista.Näin varmistetaan myös coach-asiakkaan tietoisuus ja sen tuoma hyöty omalle toiminnalle. Uteliaisuus siis kannattaa ja tuo hedelmää jokaiselle meistä – uskalla löytää uusia näkökulmia. Tervetuloa kuulolle tuleviin webinaareihimme.Tilaa myös uutiskirjeemme verkkosivujen kautta: https://bci.fi/bci-uutiskirje/ Upeaa oppimisen ja oivallusten kevättä!Kirsi Kannisto/BCI
