Filosofian anti coachingin vaikuttavuuteen – eksistentialistinen coaching

FM Tuovi Haikala, PCC, Executive coach, Certified Business Coach Master

Filosofia – tieteiden äiti

”Filosofian päämääränä on ajatusten looginen selventäminen. Filosofia ei ole mikään oppi vaan tietynlaista toimintaa…. Filosofian tulee selventää ja tarkasti rajata ajatukset, jotka muuten ovat ikään kuin sameita ja hämäriä.” *

Kun edellä olevan lainauksen Wittgensteinilta lukee, nousee mieleen kysymys, eikö coachingin tehtävä ole nykyaikana jollei aivan sama niin hyvin lähellä sitä?

Coaching on hyödyntänyt esimerkiksi psykologian, kognitiotieteen ja aivotutkimuksen tuloksia mutta filosofiakin voi antaa coacheille välineitä vaikuttavaan coachaukseen. Yksi coachingin tehtävistä on vahvistaa asiakkaan tietoisuutta, avata uusia näkökulmia ja rikastaa ihmisten ajattelua niin, että he voivat paremmin selvitä niistä haasteista, joita elämä kunkin eteen asettaa. Coaching on siis ajattelutaitojen kehittämistä ja kukapa muu kuin filosofi olisi ajattelun ammattilainen, jolta voimme ottaa oppia.

Filosofiassa on useita eri suuntauksia jo antiikin ajoista lähtien. Tämän aiheen kannalta olennainen on jako analyyttiseen ( jota Wittgenstein edustaa) tai mannermaiseen filosofiaan, joka keskittyy inhimillisen olemassaolon, kulttuurin ja peruskokemuksen teemoihin. Mannermaisen filosofian yksi suuntaus on eksistentialismi, jonka pohjalta on nyt nousemassa jatkuvasti lisää kiinnostusta saava eksistentialistinen coaching.

Pohdinnan kohteet

Eksistenssifilosofia** on kirjailija, filosofi Torsti Lehtisen käyttämä kattotermi ihmisen olemassaoloa pohdiskeleville filosofeille. Heille kaikille on yhteistä kiinnostus ihmisen olemassaolon ehtoihin: elämä yksilöllisenä kokemuksena, merkitysten muodostuminen ja niiden vaikutus valinnoissa, ihmisen vapaus ja vastuu, kieli ihmisen kotina eli miten sosiaalinen todellisuus välittyy kielen kautta sekä elämän haasteiden synnyttämän ahdistuksen liikkeelle paneva voima. Vastaukset vaihtelevat, kukin ajattelija painottaa asioita eri tavoin, joten yhtä yhtenäistä mallia ei ole. Samat teemat koskettavat ihmisiä nykyäänkin ja ne tulevat vastaan myös coachingissa silloin, kun asioissa mennään syvemmälle. Ne ovat taustalla niin hyvinvoinnissa, merkityksellisyyden kokemuksessa, valintojen tekemissä niin työssä kuin elämässä; asioissa, joiden kanssa coacheina työskentelemme

Eksistentialistinen coaching?

Eksistentialistinen coaching on kasvava coachingsuuntaus, joka perustuu eksistentialistiseen filosofiaan ja siihen pohjaavaan eksistentialistiseen terapiaan (Frankl). Se on levinnyt 2000-luvun alkupuolelta alun perin Keski-Euroopassa ja Britanniassa. Se antaa keinoja ja välineitä käsitellä asiakkaan tilannetta kokonaisuutena, kaikki elämänalueet huomioiden. Tämä yhteys ja tausta terapiaan asettaa eksistentiaalista otetta käyttävälle coachille tärkeän eettisen haasteen – coachin täytyy olla erityisen tietoinen ja vastuullinen siitä, miten hän asiakkaan kanssa toimii niin, että pysytään coachingin alueella eikä lähdetä terapoimaan asiakasta. Coachingin fokus on ajallisesti nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.

Eksistentialistinen ote voidaan yhdistää myös muihin coachingmenetelmiin. Monilla eksistentialistista otetta käyttävillä coacheilla on esimerkiksi taustaa positiivisessa psykologiassa, jota he hyödyntävät lisäksi omassa praktiikassaan.

Odotukset coachille

Kaikessa  syvemmälle menevässä coachingissa on jo sisäänrakennettuna piirteitä, jotka voidaan liittää eksistentiaaliseen ajatteluun. Työskentelyn perustana eksistentialistista otetta käyttävillä coacheilla ovat  aivan samat ICF perustaidot, jonka päälle rakentuu  oma työote.  Yleisesti coachingiin liittyvä odotus on myös täsmällinen ja tarkka kielenkäyttö, mitä ilman vaikuttavuutta on vaikea saada aikaan.

Coaching on määritelmänsä mukaisesti tavoitteellista toimintaa ja niin on eksistentialistinenkin coaching. Se tosin käsittelee tavoitetta hieman toisin, määrittelemällä sen alkuun väljemmin, enemmänkin keskustelun rajoina ja tarkentamalla sitä keskustelun kuluessa. Keskustelun alku on suppilon leveä pää, joka tarkentuu prosessissa. Teemaan zoomataan sisään ja ulos vaihtelevasti, kunnes päämäärä, selkeä tietoisuus ja tarkka tavoite, on saavutettu.

Jo aiemmin mainitun korostuneen eettisen tietoisuuden lisäksi tarvitaan filosofisen taustan tuntemusta. Eksistentialistinen ote ei ole välinekokoelma, jota voisi käyttää, ellei itse ole sisäistänyt sen tausta-ajattelua, aivan samoin kuin muidenkin suuntausten suhteen on tärkeää tuntea niiden perusteet. Kyse on coachin autenttisuudesta, joka on yksi eksistentialismin suurista teemoista, toisin sanoen coachin omasta käyttöteoriasta ja siitä, miten se näkyy toiminnassa.

Lopuksi

Eksistentialistinen coaching korostaa kohtaamista, läsnäoloa, luottamuksellisen ja turvallisen tilan luomista asiakkaalle. Coach on asiakasta varten ja hänen rinnallaan, ihminen ihmiselle. Coachin tietoisuus omasta maailmankuvastaan, elämänkokemus ja ajattelun kypsyys vaikuttavat vuorovaikutuksen syntymiseen ja laatuun. Coachilta vaaditaan myös rohkeutta ja kykyä rakentavaan konfrontaatioon tarvittaessa.

Eksistentialistisessa coachingissa käytettäviin keskustelun jäsennysmalleihin ja menetelmiin palataan toisessa yhteydessä tarkemmin.

* Ludwig Wittgenstein  Tractatus Logico-Philosophicus 1918

** Torsti Lehtinen Eksistentialismi – vapauden filosofia, 2002